![\"HPY](\"https:\/\/kuitu16.fi\/wpkansio\/wp-content\/uploads\/2017\/08\/HPY-mainos.jpg\")
<\/a><\/p>\nTietoverkoista tuli koko kansan huvia vasta 90-luvulla esiteltyjen graafisten verkkoselainten my\u00f6t\u00e4 ja internetin levi\u00e4minen alkoi. Viel\u00e4 vuosituhannen vaihteessa joka m\u00f6kiss\u00e4 ei ollut nettiyhteytt\u00e4, vaan ainoastaan 40% kodeista oli verkossa. Modeemi ja lankapuhelinverkko pysyi ensisijaisena v\u00e4yl\u00e4n\u00e4 verkkoon, mutta ADSL-liittym\u00e4t alkoivat yleisty\u00e4. Kotik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hinnoiteltujen modeemien nopeudet 10 kertaistuivat ja niiden hinta romahti vuosikymmenen kuluessa. Hyv\u00e4ll\u00e4 linjalla modeemilla p\u00e4\u00e4si jopa 0,05 M nopeuteen.<\/p>\n 2000-luvulla netin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi joka toisesta suomalaista yli 80% v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Vuosikymmenen vaihtuessa kaikki nuoret olivat jo verkossa, joten kasvua syntyi en\u00e4\u00e4 yli 50-vuotiaiden siirtyess\u00e4 verkkopalvelujen k\u00e4ytt\u00e4jiksi. Samalla kun lankapuhelimet vaihtuivat lopullisesti k\u00e4nnyk\u00f6ihin, my\u00f6s modeemit ja ISDN-liittym\u00e4t katosivat ADSL ja VDSL -liittymien my\u00f6t\u00e4. K\u00e4yt\u00f6n kasvaessa operaattorit poistivat pikkuhiljaa hitaimpia yhteyksi\u00e4 ja vuonna 2010 hinnat alkaen -nopeus oli operaattorista ja alueesta riippuen 1 M tasoa.<\/p>\n Nykyisin l\u00e4hes kaikki k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t netti\u00e4. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 jo 88% suomalaisista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 interneti\u00e4, alle 55 vuotiaista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki. 65-74- vuotiaistakin viel\u00e4 74% kuuluu netink\u00e4ytt\u00e4jiin, mutta 75-89 vuotiaista en\u00e4\u00e4 kolmannes on opetellut netink\u00e4yt\u00f6n. Samalla kun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt ja netti arkip\u00e4iv\u00e4istynyt, on yh\u00e4 useampi palvelu siirtynyt verkkoon. Kaikilla kotimaisilla tv-kanavilla on omat verkkopalvelunsa, jossa tv-ohjelmat voi katsoa milloin haluaa, viranomaisten kanssa asiointi on s\u00e4hk\u00f6istynyt, \u00e4lypuhelin varmuuskopio tarkat valokuvat automaattisesti pilveen ja yksityisell\u00e4 puolella tutuksi tullut nettil\u00e4\u00e4k\u00e4ri tekee tuloaan my\u00f6s julkiselle puolelle. Sipil\u00e4n hallituksen yhten\u00e4 tavoitteena on palveluiden digitalisoiminen (eli siirt\u00e4minen verkkoon) kulujen karsimiseksi, joten yh\u00e4 useampi palvelu siirtyy verkkoon \u2013 piti siit\u00e4 tai ei.<\/p>\n Internet-yhteydet ovat nopeutuneet edelleen t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4. Uusien ADSL-yhteyksien myynti on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lopetettu ja tilalle tarjotaan VDSL-yhteytt\u00e4 50M nopeudesta alkaen. Aivan perusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 10M riitt\u00e4\u00e4 toistaiseksi viel\u00e4 monelle. Kaikkein eniten rummutetaan langattoman mobiilinetin puolesta (koska siin\u00e4 operaattorin kulut ovat pienimm\u00e4t, koska ei tarvitse yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 kaapeleita). Luvattu jopa 300M nopeus tosin ei toteudu edes teoriassa, ja verkko ruuhkautuu tiettyin\u00e4 aikoina koska kaista jaetaan kaikkien k\u00e4ytt\u00e4jien kesken.<\/p>\n Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen yhteysnopeus on kasvanut 20 vuoden kuluessa noin 100 kertaiseksi. Kaistan tarpeen kasvun pys\u00e4htymisest\u00e4 ei ole merkkej\u00e4 \u2013 p\u00e4invastoin! Tulevaisuudessa esimerkiksi tv-kanavat ter\u00e4v\u00e4piirtona haukkaavat entist\u00e4 enemm\u00e4n kaistaa virtuaalitodellisuuden sovelluksista puhumattakaan. Perusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarvittava nopeus kasvaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 50% vuosittain, joten 10v kuluessa osuuskunnan nyt nopealta tuntuva 100M kaista j\u00e4\u00e4 sekin kapeaksi \u2013 onneksi valokuituverkossa nopeuden nostaminen onnistuu helposti.<\/p>\n Tiedonsiirto sek\u00e4 lanka- ett\u00e4 matkapuhelinverkossa perustuu s\u00e4hk\u00f6\u00f6n. Tietyll\u00e4 taajuudella etenev\u00e4 kantoaalto kuljettaa mukanaan tietoa joko ilmassa tai kuparikaapelia pitkin. Taajuus kertoo kuinka usein aalto v\u00e4r\u00e4htelee, esimerkiksi 1000 Mhz aalto v\u00e4r\u00e4htelee miljoona kertaa sekunnissa. Rajusti yksinkertaistaen yksi v\u00e4r\u00e4htely voi kuljettaa mukanaan vain yhden murusen tietoa, joten mit\u00e4 suurempi taajuus on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, sit\u00e4 enemm\u00e4n tietoa voidaan siirt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Moni muistaa viel\u00e4 modeemin pimputuksen; lankapuhelinkeskusten ohjaus perustui aikoinaan \u00e4\u00e4neen ja modeemikin siirsi tietoa ihmisen kuuloalueella, tarkemmin 300-3400Hz taajuuskaistalla. Kuten \u00e4sken opimme, t\u00e4ytyy nopeuden nostaessa nostaa taajuutta, joten ADSL-liittymien taajuuskaista nousi kuuloalueen yl\u00e4puolelle 23000 – 1 100 000 Hz v\u00e4lille (1 100 000 Hz = 1,1 Mhz). Nykyinen VDSL2 tekniikka menee jo 35 Mhz taajuuksiin saakka, ja vastaavasti 4G-mobiiliverkko toimii kolmella eri taajuusalueella.<\/p>\n S\u00e4hk\u00f6iset signaalit vaimenevat et\u00e4isyyden kasvaessa. Mit\u00e4 korkeampi taajuus on, sit\u00e4 voimakkaampaa t\u00e4m\u00e4 vaimeneminen on. T\u00e4m\u00e4 vaikeuttaa s\u00e4hk\u00f6\u00f6n perustuvaa tiedonsiirtoa, koska nopea tiedonsiirto vaatii nimenomaan korkeiden taajuuksien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4! Siksi lankapuhelin- ja matkapuhelinverkon rajoja kolkuttelevasta uudesta tekniikasta on hy\u00f6ty\u00e4 ainoastaan lyhyill\u00e4 et\u00e4isyyksill\u00e4 kaupunkialueilla. Jos tavoitellaan 100M yhteytt\u00e4, se onnistuu kupariverkossa 200 metrin ja 4G-mobiiliverkossa kilometrin et\u00e4isyydelle.<\/p>\n 4G-verkon 100M kilometrin et\u00e4isyydelle kuulostaa aluksi hyv\u00e4lt\u00e4. Mobiiliverkoissa ilo loppuu lyhyeen naapurin tullessa linjoille, koska kaista jaetaan kaikkien k\u00e4ytt\u00e4jien kesken. Kun lapsiperheess\u00e4 on helposti 3-8 laitetta koko ajan verkossa, niin jo muutama kymmenen taloutta hyydytt\u00e4\u00e4 verkon t\u00e4ysin. Haja-asutusalueella tukiasemia ei edes ole kilometrin v\u00e4lein, ja 3-5 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 mastosta nopeus laskee entisest\u00e4\u00e4n. Monnissa nopeus laskee 2-10M tasolle ruuhka-aikoina arki-iltaisin.<\/p>\n Alunperin 2600 Mhz taajuudella toimineen 4G-verkon kantavuutta on kasvatettu ottamalla tv-kanavilta vapautunut 800 MHz taajuusalue matkapuhelink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sen lis\u00e4ksi uusi 700 MHz alue on avattu t\u00e4n\u00e4 vuonna lis\u00e4kapasiteettia tuomaan. Matalampi taajuus siis lis\u00e4\u00e4 kantamaa nopeuden kustannuksella, joten n\u00e4ill\u00e4 taajuuksilla 100M j\u00e4\u00e4 teoriassakin haaveeksi.<\/p>\n Ainoa tapa nopeuttaa verkkoa haja-asutusalueella on tukiasemien lis\u00e4\u00e4minen, mutta se ei ole operaattoreille taloudellisesti kannattavaa: asiakas maksaa kiinte\u00e4n maksun rakentaapa lis\u00e4\u00e4 tolppia vai ei (eli ei rakenna). Uusista teknologioista ei niist\u00e4k\u00e4\u00e4n ole hy\u00f6ty\u00e4 fysiikan lakien asettaessa omat rajansa, koska esimerkiksi 5G verkon vaatima nopeus onnistuu vain nostamalla verkon taajuutta entisest\u00e4\u00e4n. 5G verkon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 25-90 Ghz taajuusalueella signaali vaimenee niin nopeasti, ett\u00e4 tukiasemia on oltava jo 200 metrin v\u00e4lein. Teoriassa haja-asutusalueiden nopean verkon toteuttaminen mobiilitekniikoilla on siis mahdollista, mutta taloudellisesti siin\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4. Monnin alueella tarvittaisiin satoja 5G-tukiasemia.<\/p>\n Valokuitu perustuu s\u00e4hk\u00f6n sijaan valoon, joka kulkee l\u00e4hes h\u00e4vi\u00f6tt\u00f6m\u00e4sti ohuessa lasis\u00e4ikeess\u00e4. Valokuidulla saavutetaan huomattavasti pidemm\u00e4t yhteysv\u00e4lit ja nopeudet. Kun ADSL liittym\u00e4ll\u00e4 saavutetaan 8 Mb nopeus ainoastaan kolmeen kilometriin saakka, niin Japanissa on siirretty yht\u00e4 ainoaa valokuitua pitkin dataa 14 000 000 M nopeudella per\u00e4ti 160 km matka. Valokuitu siis toimii my\u00f6s harvaan asutulla alueella, ja mik\u00e4 parasta, sen nopeutta voidaan nostaa p\u00e4\u00e4telaitteet uusimalla kotik\u00e4yt\u00f6n kannalta rajattomasti.<\/p>\n<\/a>2. Fyysikan lait vaikeuttavat s\u00e4hk\u00f6\u00f6n perustuvaa tiedonsiirtoa<\/h3>\n
<\/p>\n<\/a><\/a> Tulevaisuus on valokuidun<\/h3>\n